Denderan temppeli
Denderan (muinainen Tantera) ptolemaiolaisajan temppelikompleksi on yksi parhaiten säilyneistä Egyptissä. Alue käsittää noin 40000 neliömetriä ja sitä ympäröi massiivinen savitiilimuuri. Kompleksin kuuluisin monumentti on Hathorin temppeli, itse päätemppeli. Alueella on myös mm. pyhä järvi, parantola, koptikirkon rauniot ja pieni Isikselle pyhitetty kappeli sekä kaksi synnytyshuonetta (mammisi), ensimmäisen pystytti Nektanebo II (360-343 eKr.) ja toinen on peräisin roomalaiskaudelta. Koptikirkko ajoittuu viidennelle vuosisadalle ajanlaskumme jälkeen ja se on erinomainen esimerkki varhaisesta koptikirkon arkkitehtuurista. Hathorin temppeliä rakennettiin vuosina 54-20 eKr. Sen rakentaminen aloitettiin takaosasta ja ensimmäinen mainittu hallitsija on Ptolemy XII Neos Dionysos. Suurin osa kartusseista on kuitenkin tyhjiä, luultavimmin siksi, että aikakauden poliittinen tilanne oli epävakaa eikä tiedetty keiden nimiä kaivertaa. Ptolemy XII kuoli vuonna 51 eKr., jolloin työ oli vasta alkuvaiheissaan. Ptolemy XII:sta seuraaja, hänen tyttärensä Kleopatra VII jatkoi rakennusurakkaa. Kleopatran kuollessa 21 hallintovuotensa jälkeen temppelin koristelu oli vasta aloitettu. Temppelin työn viimeisteli roomalaiskeisari Tiberius.
Hathorin temppelin ulkoseinällä on harvinainen reliefi Kleopatra VII:stä poikansa Ptolemy XV Philopator Philometor Caesarin kanssa (Caesarion). Pojan isä oli Julius Caesar.
Alueella on sijainnut varhaisempia rakennelmia, uusi temppeli pystytettiin näiden perustuksille. Vanhimmat saattavat olla Khufun hallintokaudelta. Khufu eli Kheops (2589-2566 eKr.) oli 4. dynastian toinen hallitsija. Khufu rakennutti Gizan ensimmäisen ja suurimman pyramidin. On myös viitteitä, että temppelissä olisivat rakentaneet faraot Pepi I (2332-2283 eKr.), Thutmosis III, Amenhotep III, Ramses II ja Ramses III. Varhaisin edelleen olemassa oleva rakennelma on kuitenkin Nektanebo II:n aikakaudelta oleva synnytystalo.
