Hatshepsutin kuolintemppeli
Hatshepsut Khenmet-Amun oli Tutmosis I:n ja Ahmosen tytär ja 18. dynastian viides farao sekä historian ensimmäinen naisfarao. Hatshepsutin puoliso oli hänen velipuolensa Tutmosis II. Tutmosis II:n kuoltua 1504 eKr Hatshepsutista tuli sijaishallitsija yhdessä nuoren poikapuolensa Tutmosis III:n kanssa. Kului pari vuotta ja Hatshepsut nimitti itsensä faraoksi ja hallitsi Egyptiä menestyksekkäästi seuraavat parikymmentä vuotta. Alkukauden voitollisista sotaretkistä huolimatta hänen hallintakautensa on jäänyt historiaan yhtenä rauhallisimmista. Hän elvytti kuihtuneet kauppasuhteet ja toi näin rikkauksia Egyptiin. Tämä mahdollisti Hatshepsutin suuret ja lukuisat rakennusprojektit. Yksi vaikuttavimmista rakennelmista on Luxorin länsirannalla sijaitseva kuolintemppeli, Deir El-Bahari.
Hän myös rakennutti osia Karnakin ja Luxorin temppeleissä. Jotkut uskovat, että Luxorin temppeli olisi Hatshepsutin aloittama rakennusprojekti. Hatshepsutin Karnakin temppelissä olevat graniittiobeliskit ovat maailman korkeimpia.
Hatshepsutin kuoltua 1482 eKr hänen poikapuolensa Tutmosis III nousi valtaan ja hallitsi seuraavat kolmisenkymmentä vuotta. Hänen uskotaan kostaneen äitipuolelleen tuhoamalla tämän monumentteja ja muita viitteitä, jotka muistuttivat Hatshepsutin aikakaudesta. Naisfaraon muumio joutui myös hukkateille.
Howard Carter löysi Hatshepsutin hautakammion vuonna 1902, mutta perusteelliset kaivannat hän suoritti vasta 20 vuotta myöhemmin. Hatshepsutin ja hänen isänsä Tutmosis I:n sarkofagit löytyivät kammiosta, mutta tyhjinä. Tämän hautakammion vierestä löytyi toinen hautakammio vuonna 1903 ja se kuului Hatshepsutin imettäjälle Sitre-Inille. Kammiosta löytyi kaksi arkkua: toisessa oli nimi Sitre-In ja toinen oli nimeämätön. Sitre-Inin muumio vietiin Kairon Egyptiläiseen museoon ja tuntematon muumio jätettiin kammioon, joka suljettiin uudestaan. Hauta löydetiin uudestaan 1989, mutta se ei herättänyt juurikaan kiinnostusta tuntemattomaksi jääneen muumion vuoksi.
Vuonna 2006 arkeologi ja Egyptin muinaismuistoviraston johtaja Zahi Hawass uskoi, että Sitre-Inin muumio olisikin Hatshepsut. Tuntematon muumio vuonna 1903 löydetystä hautakammiosta tuotiin Kairoon tutkimuksia varten keväällä 2007 ja samaan aikaan tutkittiin myös museossa säilytetty Hatshepsutin kanooppiastia, joka sisälsi hänen sisäelimensä ja yhden haljenneen hampaan. Haljennus hammas sopi täydellisesti tuntemattoman muumion suuhun. Löydetyissä muinaisissa teksteissä Hatshepsutin on kerrottu olevan kaunis nainen, mutta aikaisemmin tuntemattomaksi jäänyt muumio on eläessään ollut lihava ja kaljuuntuva nainen, lyhytkin, ja hän on kärsinyt ihosairaudesta, huonoista hampaista, syövästä ja diabeteksesta.