Maan pinta-alasta valtaosa on aavikkoa ja maatalous keskittyy hyvin pienelle alueelle Niilin suistoon (delta) sekä Niilin rannoille. Viljelysmaiden määrä ilman keinokastelua olisi vieläkin vähäisempi.
Maatalousmaata koko pinta-alasta: 3,5% 35200 km² (2005)
josta viljelymaata: 85,2% 29990 km²
josta puu- ja pensasviljelmiä: 14,8% 5210 km²
Muuta (aavikko yms.): 96,5%
Keinokasteltua maata: 34220 km² (2003)
Metsää 670 km²
Egyptistä ei voi jättää mainitsematta Niiliä. Viktoriajärvestä (järvi sijaitsee Tansanian, Kenian ja Ugandan alueella) kulkunsa alkava ja Egyptin läpi kohti Välimerta virtaava Niili on maailman pisin joki, pituutta on 6695 kilometriä. Niili jakaantuukolmeen sivujokeen; ns.
valkoiseen sekä siniseen Niiliin ja Atbara-jokeen. Muutaman tuhannen vuoden ajan se toi elämää joen rantojen viljelysmaille - mutta myös tuhoa. Niili tulvineen ei enää tuo hedelmällistä lietettä pelloille vaan maanviljelijät joutuvat käyttämään lannoitteita. Padon valmistumisen jälkeen liete painuu joen pohjaan. Niilin suisto on maan hedelmällisintä maatalousmaata Niilin kapean laakson ohella.
Assuanin pato valmistui heinäkuussa 1970 kymmenen vuoden uurastuksen jälkeen Egyptin ja Neuvostoliiton yhteistyön tuloksena ja sen rakentaminen muodosti suuren 5250 km² kokoisen tekoaltaan. Tämä allas on nimeltään Nasserjärvi ja se sijaitsee aivan Egyptin ja Sudanin rajalla. Pato rakennettiin hallitsemaan Niilin tulvia.
Assuanin pato on tuonut mukanaan myös ongelmia. Niili saastuu keinotekoisista lannoitteista sekä kasviensuojeluaineista ja kaupunkien jätevedet lasketaan jokeen. Pato on myös aiheuttanut sen, ettei Niilin virtaus Välimereen ole enää yhtä voimakasta ja se mahdollistaa suolaisen meriveden pääsyn jokeen. Se taas puolestaan tuo suolaa viljelyskelpoisille maille. Viljelykelpoista maata menetetään koko ajan urbanisoitumisen alle. Toisaalta Egyptissä on arabimaailman nopeimmin kasvava väestö, joka johtaa luonnonvarojen ylihyödyntämiseen; se rasittaa viljelymaita sekä Niiliä. Maan eroosio on ongelma Assuanin padon alajuoksun alueilla. Padot, kuten Assuanin pato, haittaavat myös kalastoa, sillä ne muuttavat joet järviksi (Nasserjärvi). Syntyneet järvet saattavat peittää metsiä ja muita alueita, joiden kasvisto tuhoutuu ja se aiheuttaa vesityypin muuttumisen. Pato estää myös monien kalalajien nousun ylävirtaan kutemisalueille. Eräs kalalajien hävittäjä on myös eroosio joka samentaa vettä. Padolla on väitetty myös olevan vaikutusta skistosomiaasin eli bilhartsian yleistymisessä - Nasserjärvessä kasvaa tiheää vesikasvillisuutta, joka on oiva kasvupaikka sairautta levittävälle halkiomadolle. Veden käyttöoikeuksista on jatkuvaa riitaa niiden valtioiden kesken, joiden läpi Niili virtaa. Egyptillä on melko vähäiset luonnonvesivarat Niilin lisäksi.