Uskonto
Koptilaisuus on yksi kristinuskon varhainen haara ja sen synty ajoittuu antiikin aikaan. Koptilaisuuden syntypaikka oli Aleksandriassa, Egyptissä. Sana koptilainen tarkoittaa egyptiläistä kreikan ja arabian kielissä. Koptit pitävät Egyptin koptilaisen kirkon perustajana apostoli ja evankelista Markusta. Markuksen sanotaan kuolleen marttyyrina Aleksandriassa, Egyptissä vuonna 63. Näihin aikoihin Egyptistä tuli kristitty maa ja Aleksandrian kaupungista kristittyjen keskuspaikka. Vuosina 639 jKr-1517 jKr Egypti oli arabien vallassa ja arabit saapuessaan toivat maahan islamin, joka aikaa myöden vakiinnutti asemansa valtauskontona syrjäyttäen kristinuskon. Nykyään koptikristityt ovat Lähi-idän suurin kristitty ryhmä, mutta Egyptissä koptikristityt ovat vähemmistö. Koptikirkkoa johtaa Aleksandrian paavi Shenouda III. Paavin residenssi on Kairossa. Koptikirkolla on parisenkymmentä luostaria, joissa on noin 600 munkkia ja 300 nunnaa. Koptien suureen Wadi Natrunin
luostarikeskittymään tehdään myös vierailuja, se sijaitsee noin 100 kilometriä Kairosta luoteeseen. Nyky-Egyptin väestöstä 90% on muslimeja, 9% koptikristittyjä ja loppu 1% muita kristittyjä. Noin 99% Egyptin muslimeista on sunneja.
Koraanin ohella sunnalaiset noudattavat profeetta Muhammedin tapoja, joista on muotoutunut traditio eli sunna. Muhammed oli Jumalan sanansaattaja koko ihmiskunnalle ja viimeinen profeetta. Hän syntyi Mekassa Arabian niemimaalla. Islam sai alkunsa Muhammedin ilmestyksien pohjalta vuonna 610 jKr. Islamilainen ajanlasku alkaa vuodesta 622, jolloin Muhammed joutui pakenemaan Medinaan.
Muhammedin eläessä ilmestyksiä kirjattiin ylös varsin epäsäännöllisesti ja kokoaminen alkoi vasta hänen kuolemansa jälkeen. Perimätiedon mukaan hän kuoli vuonna 632. Ensimmäinen Koraani sai kirjan muodon 600-luvun puolivälissä. Nykyinen Koraanin versio on vuoden 1923 Kairon kuninkaallinen laitos.
Islamin mukaan Koraani on Jumalan puhetta ja siksi sitä ei voi periaatteessa kääntää muille kielille. Käännösten katsotaan olevan vain tulkintoja alkuperäisestä. Mutta vain alle 20% maailman muslimeista puhuu arabiaa, joten Koraania on käännetty useille kielille. Koraanin teksti on varsin haasteellista ja monitulkintaista, joten parhaimmatkin käännökset usein poikkeavat toisistaan. Ensimmäinen suomenkielinen käännös on vuodelta 1942 ja se oli käännetty englannin kielestä. Jaakko Hämeen-Anttilan käännös vuodelta 1995 on uusin ja se on käännetty suoraan arabiasta.
Koraani jakaantuu 114 suuraan eli lukuun ja ne jakautuvat puolestaan jakeisiin. Koraanin jälkeen tärkein auktoriteetti on sunna, joka tarkoittaa profeetta Muhammedin elämäntapaa, käytöstä, ja sen esikuvallisuutta islaminuskoisille. Perimätietoja eli haditheja aloitettiin kirjoittamaan ylös vasta 700-luvulta alkaen.