Ylhäisten haudat
Theban nekropoliilta on löydetty yli tuhat tunnistettua hautaa ja näistä parisenkymmentä on avoinna yleisölle. Ne ovat peräisin melkein 500 vuoden ajanjaksolta, 18. dynastian puolivälistä eteenpäin.
Kunnioita tuhansia vuosia vanhoja monumentteja
Hautojen suojelemiseksi kannattaa pukeutua peittävästi, sillä se estää kosteuden haihtumista iholta. Kosteus tuhoaa hautamaalauksia. Älä raaputa tai koskettele seiniä. Ole varovainen ahtaissa haudoissa laukkujen kanssa, kun käännyt ne saattavat raapia seinää. Haudoissa ei saa kuvata sisällä.
Avoinna olevat haudat
Alla oleva lista ei välttämättä ole täysin ajan tasalla. Hautoja voidaan sulkea lyhyelläkin varoitusajalla. Lista avoinna olevista haudoista löytyy lipputoimiston luukulta.
Haudat Thutmosis III:n ja Amenhotep II:n hallituskausilta
Näiden kahden hallitsijan kausilta olevat haudat edustavat Egyptin taiteen tuolloin läpikäymää muutoskautta. Erityisen hyvä esimerkki on TT 100, Rekhmiren hauta. Thutmosis III:n aikaisissa maalauksissa hahmot on esitetty uuden ja keskivaltakunnan aikaissa muodollisissa asennoissa ja ne oli useimmiten aseteltu symmetrisiin ryhmiin. Amenhotep II:n kaudella hahmot ovat rennompia ja usein innovatiivisia. Värit olivat vivaihteikkaita ja maalausten taustat vaaleampia.
TT 100, Rekhmire. Rekhmire oli Ylä-Egyptin visiiri, Theban pormestari. Hänellä oli myös yli sata muuta tärkeää titteliä. Hänen isoisänsä, isoisoisänsä ja setänsä olivat myös visiirejä ja visiiri oli asemassaan faraosta seuraava. Hänen isänsä ei koskaan kohonnut
asemastaan (Amonin pappi) ylöspäin. Rekhmire oli yksi Egyptin vaikutusvaltaisimpia miehiä. Hän oli virassa viimeisinä Thutmosis III:n sekä varhaisimpina Amenhotep II:n hallintovuosina. Nämä olivat kiihkeitä aikoja Egyptissä. Kun Hatshepsut oli jättänyt valtaistuimen, Thutmosis III suoritti sarjan sotilaallisia iskuja, jotka vahvistivat Egyptin valtaa ja toivat maalle ennennäkemättömiä rikkauksia. Thutmosis III rakennutti valtavasti ja tuki anteliaalla kädellä taiteita ja käsitöitä. Amenhotep II jatkoi samaa linjaa ja mahtavat projektit jatkuivat. Melkein kaikki nämä työt tapahtuivat Rekhmiren valvonnan alaisena: hän valvoi temppelien rakentamista, tuomitsi oikeudessa, osallistui virallisiin seremonioihin, oli hallinnollisten kokousten puheenjohtaja, hoiti siviilihallintoa, ylläpiti valtion turvallisuutta, hyväksyi verokannan ja keräsi veroja. Rekhmire oli täysin tietoinen omista taidoistaan ja asemastaan: hän ylitsevuotavasti kehuen kuvaa hautansa teksteissä omaa ammattitaitoaan ja etevyyttään. Myöhemmin hän kuitenkin luisui pois suosiosta ja häneltä ehkä vietiin hänen kaikki tittelinsä pois. Hänellä oli ainakin viisi poikaa ja useita tyttäriä, mutta kukaan heistä ei ilmeisesti päässyt seuraamaan isänsä jalanjälkiä. Ei ole todisteita, että Rekhmire olisi haudattu tähän hautaan TT 100.
Frederic Caillaud julkisti haudan maalauksia vuonna 1831, mutta hautaa ei raivattu ennen kuin 1889 ja kokonaan se julkistettiin vasta vuonna 1943. Haudassa on yli 300 m² seinäpinta-alaa täynnä upeita koristeluja. Koristelut kuvaavat henkilökohtaisia ja liike-elämän tilanteita ja sisältävät pitkiä tekstejä kuvaten muunmuassa visiirin velvollisuuksia. Haudassa on myös kuvia taiteista ja käsitöistä, arkielämästä, työmenetelmistä ja –tavoista, nahkureista, puusepistä, hautajaisten vietoista ja hautausrituaaleista, verojen keruusta, metsästyksestä sekä hunajankeruusta ja sen purkittamisesta. Kuuluisa brittiegyptologi Sir John Gardner Wilkinson sanoi vuonna 1835, että tämän haudan maalaukset valottivat muinaista egyptiläistä kulttuuria paremmin kuin mikään muu tunnettu lähde.